Kotiteollisuuden cover-levy tottelee nimeä Sotakoira. Käskyjä se ei noudata, mutta juomakupille se jolkuttelee mielellään. Julkaisu on 13.8.2008

Kotiteollisuus on versioinut nipun vanhoja Suomirock -klassikoita. Tai klassikoita ne ovat ainakin bändille itselleen, sillä levyn jokainen kappale on jollain tavoin vaikuttanut bändin olemukseen ja jopa syntyyn.

- Lähes kaikki levyn biisit on valittu fiilispohjalta., ilman tarkempaa miettimistä, mikä on meille hyvin ominainen tapa “työskennellä”. Katselin vanhoja levyjäni läpi, tein listan ja pakkosyötin sen pojille. Karmilalla oli myös pari biisiä, jotka hän halusi ehdottomasti mukaan, ja Mikon kanssahan ei tunnetusti neuvotella. Vaihtoehtoja oli pitkälle toistakymmentä, mutta treenivaiheessa kaikkein helpoimmat ja punkeimmat pääsivät jatkoon. Tästä oli poikkeuksena Tavaramarkkinoiden Kevät sekä Juicen Vaasankin veri vapisee, joita piti hieman hieroa, jotta saimme ne kasaan. Eikä tuo Hongisto Kevättä osaa soittaa vieläkään, sen huomasimme loppukesän keikoilla, kertoo bändin mediahuora ja viinan turvottama Jouni “Putte-Possu” Hynynen.

- Hongisto oli biisivalinnoista kanssani hyvin pitkälle samaa mieltä. Sinkkoselta ei paljon edes kyselty, sillä se ei kuunnellut 80-luvulla juuri muuta kuin sukkahousuheviä, Kirkan hevilevyjä ja Sargofacusta, ja ne eivät tulleet kysymykseen. Aika pitkälle valinnat perustuivat myös kappaleiden teksteihin. Sen takia mukana on myös filosofisia kannanottoja tyyliin Pissaa ja paskaa sekä Matti, jatkaa samainen alkoholisti.

Levyn tiimoilta ei anneta haastatteluja, sillä Kotiteollisuus juhlii julkaisua pakenemalla kukkuloille aloittelemaan seuraavan, helmikuussa 2009 julkaistavan, levynsä äänityksiä. MUSTIN SYKSY 2008 –kiertue alkaa lokakuun puolivälistä kestäen pitkälle joulukuuhun. Tarkemmat päivämäärät ja keikkapaikat julkaistaan alkusyksystä osoitteissa www.kotiteollisuus.com sekä www.dexviihde.fi. Myös Poliisi-TV julkaisee tarkemmat keikkatiedot kunhan ne selviää. Ihan varmuuden vuoksi.

SOTAKOIRA BIISI BIISILTÄ:
- Äänessä Putte-Possu

KARHUJEN TALO
- Peitsamoa. Tämä oli joku Karmilan sairas fiksaatio, se halusi ehdottomasti tämän mukaan levylle. Me kuulimme biisin ensimmäistä kertaa vasta studiossa. Pienen sovittamisen jälkeen tästä tuli vahingossa niin hyvä, että se piti laittaa aloitusbiisiksi. KT soittaa Peitsamoa ja kuulostaa aivan Sielun veljiltä! Karmila soittaa soolon ja minä laulan poikkeuksellisesti pirun hyvin. Lupaan, ettei siitä tule tapa.

MUSTI SOTAKOIRA
- Kollaa kestää on alkuperäinen esittäjä. Suomipunkin ehdoton helmi. Joo, tiedämme, että Eputkin ovat soittaneet tätä aikoinaan livenä, mutta pakko meidänkin oli tähän herttaiseen eläimeen sekaantua. Muutaman kerran tämä on jo keikalla vedetty, ja biisi toimii kuin tauti. Mikko vastaa Sex Pistols –soolosta. Tai Chuck Berryähän se Steve Joneskin plagioi. Kokeilimme myös Kirjoituksia kellarista –biisiä, mutta se oli hieman liian pop meille.

KEVÄT
- “Laulettu” vahvassa krapulassa. Tällä kertaa se oli hyvä juttu, koko biisin tarina sai aivan toisen näkökulman. Tämähän on siis Tavaramarkkinoiden klassikko ja biisi, josta lähti ajatus koko coverlevyn tekemiseen. Eräs Ari ”Kosander” Koskinen vouhkasi, että meidän pitäisi versioida joskus tämä, ja tajusin miehen olevan oikeassa. Keksin biisiin hieman Niskalaukauksen mieleen tuovan kitaramelodian ja hommahan oli paketissa.

VAASANKIN VERI VAPISEE
- Alkuperäinen ajatus oli versioida pelkästään Juicea, mutta sitten kuulimme, että muutkin ovat suunnitelleet vastaavaa tribuuttia. Ehkä Juicen hienoimpia tekstejä, tai ainakin se sopii meille kuin nyrkki pikkuveljen perseeseen. Viikatteen Kalle vetää hienon soolon ja jos kuuntelette tarkkaan niin voitte kuulla, kuinka herkkä laulajapoika pienen huutamisen jälkeen biisin lopussa oksentaa studion lattialle. Alkoholilla ei ollut tällä kertaa osuutta asiaan. Siksi kai se laatta lensikin.

PISSAA JA PASKAA
- Terveet kädet on tämän maan ehdottomin bändi. Tätä on pirun kiva vetää livenä.

ONNELLINEN PERHE
- Muistan aina, kun näin ensimmäistä kertaa Luumäet keikalla. Se oli Ämy- rockissa ja vuosi oli 1989. Olimme Hongiston kanssa montut ja perseet auki. Bändi iski kuin metrin halko ja yleisön “Läski eduskuntaan” –kyltit tekivät vaikutuksen. Yritimme aluksi versioidakin kyseistä kappaletta, mutta lopulta tämä lähti liitoon paremmin. Halusimme kiusata tällä myös Karmilaa, hänhän on tuottanut, äänittänyt ja miksannut myös alkuperäisen. “Vittu, enkö mä koskaan pääse tästä biisistä eroon” –efektiä ei kuitenkaan syntynyt. Syntyi vain pieni, ruskea ja mykkä kääpiölapsokainen Petrax –studion wc-tiloissa. Hongisto toimi kätilönä, minusta ja Jarista tuli kummeja.

MATTI
- CMX:n proggressiivisempaa tuotantoa. Mukaan livahti myös yksi tekstivirhe. Ainoa kappale, jonka sanoitusta en tarkistanut, koska oletin muistavani sen. Heti meni pieleen, saatana. Toinen näistä coverkappaleista, joiden alkuperäisversiossa on Yrjänällä näppinsä (pip)pelissä. Hänhän soitti myös Terveissä käsissä Pissaa ja paskaan aikoihin. Tai ainakin joskus, en minä tiedä.

RAKKAUSLAULU
- Tottakai meidän olisi pitänyt versioida Juliet Jonesin sydämen Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin, mutta eikö se olisi ollut vähän liian ilmeistä. Hurja radiohittihän siitä ehkä olisi tullut, mutta päädyimme kuitenkin tähän. Lähti kulkemaan heti ensimmäisestä treenikerrasta lähtien, vaikkakin Aaltosen Miitri piti valjastaa soittamaan biisin riffi. Ei taittunut minulta millään. Tapasin muuten biisin säveltäjän Seppo Kansanojan Turun Down by the Laiturissa. Voi Kristus, kun se oli vanha. Silti se joi minut penkin alle ja porasi vielä perseeseenkin sen jälkeen. Helppohan se on sammunutta nussia, saatana.

RÄÄVÄSUITA EI HALUTA SUOMEEN
- Eppu normaali on yksi parhaita bändejä maailmassa, senhän tietävät kaikki. Karmila ehdotti tätä biisiä, vaikka Aknepopilta olisi kyllä löytynyt muitakin loistoralleja. Karmilan Ile Kallio –tyyppinen kitarasoolo on riemukas. Ja tässäkin biisissä on aika hyvä lauluraita muuten. Ei tarvitse kauheasti hävetä.

KUOLLA ELÄVÄNÄ
- Mana manaa oli pakko ottaa mukaan. Bändin biisit eivät olleet kovinkaan ihmeellisiä, mutta tunnelma niissä on maaginen. Toivottavasti olemme saavuttaneet siitä edes murto-osan. Tämän olemme soittaneet muuten Ilosaarirockissa livenä jo joskus vuonna 1999 tai 2000 Mokoman Saikkosen ja Annalan kanssa. Nyt mukana on Viikatteen Kalle, joka kutoo kitarasooloa niin perkeleesti. On se aika epeli se Kalle.