MUTTA KUKA ON EMMENTALISTI, TUO JUUSTOLTA TUOKSUVA NÄKIJÄ?
BUSSIN NIMI MUUTTUU: AIRFORCE 1
KUOPIO, ILONA pe 25.03.2016
Tuli mieleen, että jos Yö on suomalaisuuden soundtrack, minä en halua olla suomalainen. Mutta sen täytyy olla totta, koska mainoksessa sanottiin niin.
Herään Tikkalassa joskus iltapäivällä. Hongisto vetää bassot pariin viimeiseen biisiin. Edessä on siis bassoharjakaiset. Pistämme juhlakalun kuskiksi ja viemme Karmilan Joensuun rautatieasemalle, käymme Kerubissa syömässä ja suuntaamme kohti Kuopiota. Janne ajaa yhä, minä hörpin viiniä. Se on hyvää.
Emme puhu. Ei jaksa.
Kamat on jo kasassa, kun saavumme perille. Sinkkonen soittaa rummut yhteen uuteen biisiin, Aaltonen ja Salo hoitavat äänityspuolta. Kisälli valaisee oikean tunnelman. Isotalo luo illuusion Led Zeppelin -tyyppisestä suuruudesta. Illi hengailee ja heittää läppää. Minä ja Hongisto ryypätään.
Kaikkia meitä tarvitaan, näin toimivat ammattilaiset. Minä vaihdan kitaraan kielet, teemme nopean äänenpaineen tarkastuksen. Ei ongelmia.
Hengailemme takahuoneessa, minä hörpin alkoholituotteita. Ääni on vieläkin maassa, mutta ei niin pahana kuin viikko sitten.
Helvetin hyvin jengiä, hieno meininki. Kävelemme lavalle, ja vedämme keikan joka hakee vertaistaan. Tämä menee nyt liian hyvin, bändi on parhaassa hapessa koskaan minun ääntäni lukuun ottamatta.
Mutta ei se nyt niin tärkeä olekaan. Pelkkä yksinäinen ääni yössä.
Ajamme yöllä takaisin Karjalaan, sillä huomenna on toinen Lappeenrannan Humppakeilaus.
Minä, Aaltonen ja Perankoski olemme neljänsiä.
STUDIOPÄIVÄKIRJA - OSA 4
AALTONEN, TUO KITAROINNIN VEIKKO LAVI - JOKAINEN IHMINEN ON METRIN MITTAINEN, PAITSI AALTONEN ON KAKSI
MAANANTAI 28.03.2016
Aaltonen tuo Karmilan meille asemalta illalla kymmenen jälkeen ja poistuu. Alamme juoda viinaa ja kuuntelemme Eppu Normaalia pitkälle aamuyöhön.
TIISTAI 29.03.2016
Aaltonen tulee meille joskus yhdentoista aikaan aamulla. Pakkaamme kamamme ja lähdemme kohti Tikkalaa. Olemme perillä joskus iltapäivällä, lämmitämme talon ja tutkimme perjantaina Ilonassa äänitettyjä rumpuraitoja. Toteamme, että meillähän on helvetin hyvän biisin rumpupohjat kasassa.
Ilta menee hengaillessa. Mikko editoi uuden biisin rummut valmiiksi jatkoäänityksiä varten.
Menee pitkälle yöhön.
KESKIVIIKKO 30.03.2016
Talo on vaiti, aivan hiljaa, kun herään. Käyn vajaan tunnin aamukävelyllä. Teen puhelinhaastattelun Tuulilasi-lehteen (kyllä!) ja käyn saunomassa.
Viimein Karmilakin herää. ”Aamu”toimien jälkeen soitan uuteen biisiin peruskitarat, kunhan Miitri ne ensin minulle opettaa. Hongisto saapuu alkuillasta, opettelee uuden biisin ja soittaa sen basson koneelle. Biisi on hankala, siihen menee kauan. Miitri aloittaa talkoonsa ja soittaa kitarat kahteen biisiin. Menee yöhön. Jossain vaiheessa naapurin Pasi saapuu paikalle ja minä sammun sohvalle.
Sen verran rankkaa basson ja kitaran soittaminen ja niiden kuunteleminen on.
TORSTAI 31.03.2016
Herään aamulla sohvalta joskus ennen yhdeksää. Suuntaan yläkertaan jatkamaan unia. Herään lopulta yhdeltä.
Aaltonen jatkaa talkoitaan joskus iltapäivällä. Minulla on sen verran rankka krapula, että en osaa pysyä paikallani. Ongelmia aiheuttaa myös sukupuolielimeni, joka seisoo tauotta. Missä on naiset silloin kun niitä tarvitaan?
Miitri soittaa peruskitaransa kaikkiin biiseihin. Valmista on joskus kahdeksan aikaan illalla. Jätkät syövät, pakkaamme auton, minä hyppään rattiin ja ajamme Lappeenrantaan.
Siihen meneekin tovi. On sen verran vittumainen sumu, että keskinopeus on jotain 70 km/h. Mikko tulee meille, mutta minusta ei ole seuraa. Menen suoraan nukkumaan.
Ensi viikolla pitäisi aloittaa lauluosuudet, eikä minulla ole sanoja. Great. Päädyssä on vähän painetta.
LAHTI, MÖYSÄN MUSAKLUBI perjantai 1.4.2016
Lähtö on klo 13 Viipurin portilta. Ajan Sprintterin sinne, puramme kamamme bussiin ja suuntaamme Lahteen. Minä nukun taas lähes perille asti. Karmila suuntaa Möysän edestä taksiin, rautatieasemalle ja Helsinkiin.
Mukavaa hengailua. Pari lasia viiniä, ruokailua, visiitti vastapäiseen Vanhaan Mestariin ja sitten katsomaan Zaanin ja Sinkkosen stand upia. Tupa on jo lähes täynnä. Homma toimii.
Se toimii vielä paremmin, kun pääsemme lavalle. Keikka on jo ysiltä ja tunnelma on katossa. Vedämme ihan vitun hyvän keikan, vaikka minulla ei ääni toimi täysillä vieläkään. En anna sen häiritä, mutta kieltämättä käy mielessä, että pitääkö kurkkua käydä näyttämässä lääkärille.
Vitut käyn. Se on homojen hommaa. Vedämme täydet encoret, yhteensä viisi biisiä ja suuntaamme takahuoneeseen tuhoamaan viinoja.
Sekin homma menee ihan putkeen. Seuraavana aamuna herään alastomana makuuhuoneestani siihen, kun anoppi kävelee sisään ja toteaa, että terve. Juhlat jatkuvat välittömästi, sillä lauantai menee isäukkoni 70-vuotispäiviä juhliessa.
Se tarkoittaa karaokebileitä Sinisessä Laguunissa.
REISKAROCKIA TIKKALASTA
STUDIOPÄIVÄKIRJA - OSA 5
MAANANTAI 4.4.2016
Armotonta säätöä. Bändin sprintteri on Sinkkosen stand up -keikkareissulla, minun Hummerini puolestaan Nuijamaalla. Jostain pitää siis hoitaa auto. Sinkkonen lupaa omansa.
Tulen junalla Helsingistä kuuden jälkeen. Menossa on romaanini kolmas kierros ja kävin kustannustoimittajani Jaakko ”Natsi” Launimaan kanssa puimassa sitä. Aikataulussa ollaan.
Aaltonen vie minut Sinkkoselle, otan auton ja käyn kaupassa ja Alkossa. Karmila tulee kasin jälkeen junalla. Haen miehen ja polkaisen kaasua. Olemme Tikkalassa alle kahden tunnin, kun yleensä menee puolitoista.
Armotonta tinaamista pitkälle yöhön.
TIISTAI 5.4.2016
Heikottaa. Silloin onkin luonnollista käydä lenkillä ja tehdä kahvakuulatreeni siihen päälle. Saunassa maistuu olut, päälle vähän valkoviiniä.
Kirjoitan kirjaa ja viimeistelen tämän päivän laulettavia. Karmila heräilee kun heräilee.
Illalla laulan Maanalaiset -nimisen kappaleen. Kertosäe on yllättävän vaikea, vaikka se on minun. Tämä biisi oli tyrkyllä jo edellisen levyn sessioissa, mutta kertosäe ei ollut silloin vielä tarpeeksi hyvä. Liian monimutkainen. Nyt biisi menee suht helposti purkkiin.
Armotonta tinaamista pitkälle yöhön.
KESKIVIIKKO 6.4.2016
Taas heikottaa. Kirjoittelen kirjaa ja teen tekstejä valmiiksi, kunnes Karmila herää. Käyn Kiteeltä hakemassa lisää viinaa.
Illalla laulan Kaiken Valtias -nimisen biisin. Ääni pettää kesken kertosäkeen, päätämme vetää sen huomenna valmiiksi heti ensitöiksemme. Soitan DAD-henkisen kitaran Maanalaiset -biisiin.
Armotonta tinaamista pitkälle yöhön.
TORSTAI 7.4.2016
Heikottaa. Haisen pahalle. En anna sen häiritä. Kirjoitan kirjaa ja viimeistelen laulutekstejä. Nyt on hyvä vauhti päällä.
Karmila heräilee. Laulan Kaiken Valtiaan valmiiksi. Käyn saunassa, viimeistelen siellä Vieraan Vallan Aurinko -nimisen biisin kertosäkeen tekstin ja avaan oluen. Valkoviiniä päälle, ja olen valmis illan haasteisiin.
Laulan Viinamäki ja Vieraan Vallan Aurinko biisien kertosäkeet. Kirjoitan ja laulan Vieraan Vallan säkeistöt. Huudan Viinamäen säkeistöt ja väliosat. Huudot teen viimeisenä siksi, ettei niiden jälkeen enää puhdasta ääntä tule.
Päivä on pulkassa. Armotonta tinaamista pitkälle yöhön.
LAPPEENRANTA, OLD COCK pe 8.4.2016
Ajamme Lappeenrantaan. Palautan auton Sinkkoselle, viemme Karmilan asemalle ja suuntaan himaan huilaamaan hetkeksi.
Kulttuuria, kulttuuria. Käyn katsomassa tyttäreni huilukonsertin ja suuntaan naiseni kanssa keilaamaan. Menee päin persettä, mutta en anna sen häiritä. Sitten syömään ja tsekkailemaan soundeja. Ei ongelmia.
Soittoaika on myöhään, kahdentoista jälkeen. Piinaavaa odottelua himassa ja saunomista. Pääsemme Hämpyn kyydissä keskustaan.
Keikka menee soiton ja laulun puolesta hienosti, äänikin on jo kunnossa ja hyvässä vireessä. Mutta minä olen sen verran väsynyt, etten oikein pääse keikan päälle missään vaiheessa. Mutta kotiyleisö on hyvin messissä, kiitos siitä, vaikka huominen Sakara Tour verottaakin hieman yleisömäärää.
Silti vähän ärsyttää tämmöinen turnausväsymys. Enkö olekaan yli-ihminen?
SIPOO, PARONI la 9.4.2016
Aamulla fiilis on jo parempi. Treffit on Kukossa kahden aikaan ja suuntaamme kohti Sipoota. Otan pienet torkut ja herään perillä siihen, että kaksi jotain vitun humalaista läskiä kolkuttelee bussin ovea ja huutaa Hynystä. Pitäisi kuulemma ottaa yhteiskuva. Mitä vittua, yhteiskuva aikuisten miesten kanssa? Voiko homompaa enää olla? En suostu, ja läskit poistuvat myrtyneinä keskisormea näyttäen. Isot miehet nöksähtivät, voi hellanlettas sentään. Aika homoa sekin.
Löydämme viihtyisän pikkuravintolan ja käymme syömässä, eli jatkamme homous-teemaa. Teemme tsekin, se menee hienosti. Tuntuu hyvältä vetää. Baarin pitäjä alkaa narista, ettei hän tarjoa safkaa muille kuin soittajille. Sotahan siitä syttyy. Aaltonen soittaa keikkajärjestäjälle ja asia hoituu niin, että tekniikkakin saa ruokansa. Ruokansa, joka heille kuuluu, säätäna.
Sitten alkaakin taas piinaava odottelu. Takahuoneena on baarin lastauslaituri, joten vietämme aikaa bussissa baarin takapihalla.
Vedämme ihan vitun hyvän keikan. Yleisöä saisi olla enemmänkin, mutta sitä on riittävästi. Mutta ei ne ääntä osaa pitää, jätämme siis encoret vetämättä. Jonkun mielestä se voi olla tylyä, mutta miksi me sinne mentäisiin, jos jengi ei taputa, säätäna.
Yöllä takaisin kotiin.
HYNYNEN JA RYTMIN SALAT
STUDIOPÄIVÄKIRJA - OSA 6
MAANANTAI 11.4.2016
Kirjoitan himassa kirjaa muutaman tunnin.
Matkustuspäivä. Karmila tulee Helsingistä kahdeksan jälkeen illalla ja ajamme Sprintterillä Tikkalaan.
Yöllä vedämme kunnon lärvit.
TIISTAI 12.4.2016
Kirjoitan kirjaa ja laitan sen ensimmäisen osan kustannustoimittajalle tsekattavaksi.
Käyn lenkillä, saunon ja avaan oluen. Päälle vähän valkoviini-vissyä ja kossua ja olen valmis laulamaan. Vedän Pahuus ja Viha -biisin kertosäkeet sekä Verta, Luuta ja Lihaa -biisin säkeistöt ja kertosäkeen. Lopuksi huudan vielä Pahuus ja Vihan säkeistöt. Nyt on hyvä vauhti.
Yöllä vedämme kunnon naamiot.
KESKIVIIKKO 13.4.2016
Käyn lenkillä ja saunassa. Teen Joensuun Ylen haastattelun. Kosin naistani. Käyn Kiteeltä hakemassa lisää viinaa ja ruokaa.
Illalla laulan Ruumiinvalvojaiset -kappaleen ja huudan Vainoharha -nimisen biisin.
Yöllä vedämme kunnon koomat.
TORSTAI 14.4.2016
Kirjoitan uuteen biisiin sanat ja teen siihen laulumelodiat. Sen nimeksi tulee Syöt, Juot ja Kuolet Pois. Kuka tajuaa, keneltä lause on pöllitty, tosin hieman muutettuna? Samassa biisissä esiintyy myös käsite elämän valttikortit.
Kirjoitan kirjan toista osiota. Teen kahvakuulatreenin, käyn saunassa ja juon oluen. Enempää en voi, sillä tänään ajan himaan. Huomenna on sen verran aikainen lähtö Turun keikalle, että parempi mennä kotiin jo tänään.
Laulan ja huudan uuden biisin. Valmista on kahdeksan aikaan illalla. Kaikki biisit on siis laulettu, on harjakaisten aika.
En ole muuten koskaan vetänyt levyn lauluja näin nopeasti. Olen helvetin hyvässä vireessä jostain syystä, sen voi kuulla keikoillakin. Hämmentävää.
Pakkaamme kamat ja ajan himaan. Tinttaamme Karmilan kanssa viinaa pitkälle yöhön ja kuuntelemme punkia.
...jatkuu, jos Luoja suo