Tilaa Valtatie 666 ennakkoon
KTvisio - kanava nörteille!
KOHTI KONKURSSIA -kiertue 2016

ONHAN NÄITÄ RAP-ARTISTEJA, PAPERI T, SIPULI T, TIMO T. (A. Mikkonen) ja mitä näitä nyt on...

SINKKOSE UGGO ISKEE KUIN MILJOONA VOLTTIA


PARKANO, STAGE BAR PARKANO pe 12.02.2016

Ei ole säädöt ihan kohdillaan vielä, loma-asetukset on vahvasti pinnassa. Toki jotain on tapahtunutkin. Uusia biisejä kehitelty, kirjan kirjoitus on jo kolmannella kierroksella ja Hongisto on rassannut bussia reissukuntoon, mutta ajatus siihen hyppäämisestä ja kevään viettäminen siellä samaan aikaan kun äänitämme 15. levyämme Tikkalassa tuntuu aika hurjalta. Mutta näillä mennään, se on Sinkkose ugon käsky.

Toisaalta: kyllä tämmöisen touhun täytyy tällä iällä tuntuakin. Minulle tulee ensi maanantaina 46 vuotta mittariin. Se on aika vitusti, pärkkele.

Torstai-perjantai -alkuyö menee treenatessa. Otamme settiin uusia biisejä, muun muassa Käärmeiden historiaa ja Yksinpuhelu tsekataan kuntoon. Tuntuvat kulkevan, molemmat. Minulla meneekin sitten loppuyö tissutellessa ja The Cultin videokokoelmaa katsellessa. Bändiltä on tulossa uusi levy, ja on syytä virittäytyä tunnelmaan. Teen sen perusteellisesti.

Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail imageThumbnail image

Se tarkoittaa sitä, että aamulla on jär-kyt-tä-vä krapula. Lähdemme Lappeenrannasta joskus puolen päivän jälkeen. Nukun Lahteen saakka sikeää, lapsen unta. Lahdesta kyytiin hyppää lisää jengiä, naisia. Nomikäettei, sehän käy meille. Harmi vain, että heillä on vaatteet yllään. He selittävät sitä talvella. Mikä ihana tekosyy.

Pekuloimme hieman, ja tulemme tulokseen, että nyt poissaolevalle Illi Bromannille olisi kamoja kasatessa käyttöä. Päätämme pyytää hänet seuraavalle reissulle messiin. Muuten porukka on sama, vain Virtasen Ville paitamyynnistä puuttuu. Hänen tilallaan on Suvi. Syy on selvä: Suvilla on huomattavasti paremmat tissit kuin Villellä.

Thumbnail image Thumbnail image

Saavumme Parkanoon. Paikka on meille uusi, otamme tilan haltuun. Vaihdamme kielet kitaroihin, syömme ja muuta perussäätöä. Tarkistamme äänet. Kaikki on kunnossa.

Meillä ei ole täällä majoitusta, joten hengailemme takahuoneessa ja bussissa. Ankaraa menoa, mutta viini tuo lohtua tilanteeseen. Sitten onkin aika hypätä lauteille.

Törkeän hieno rundin aloituskeikka. Menee putkeen, jengiä on perkeleesti. Ja voi ristus, kun ne on sekaisin. Tunnelmaa häiritsee ainoastaan joku vitun nais-urpo eturivissä, joka suojaa korviaan muutaman biisin ajan ja näyttää aidosti hämmästyneeltä. Kysyn syytä, hän vastaa, ettei hän kuule mitään.

Kehoitan häntä menemään seuraavalla kerralla Mamban keikalle.


SAARIJÄRVI, SUMMASSAARI la 13.02.2016

Yösiirtymä. Ajamme suoraan Parkanon keikan jälkeen Saarijärvelle. Perillä olemme joskus kasin jälkeen aamulla, ei muuta kuin suoraan aamiaiselle ja sitten nukkumaan.

Nukun jonnekin kolmeen, sitten käyn tunnin pituisella jääkävelyllä. Helvetin hienot maisemat. Samalla mietin, että mitä vittua on tapahtunut. Ennen nussin ja ryyppäsin tähän aikaan päivästä keikkareissuilla, nyt vain nussin. Ja sen jälkeen käyn kävelyllä.

Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image

Ruuan jälkeen asia korjaantuu, pyhä kolminaisuus täydentyy, kun viini avautuu. Sinkkosen Uggo käskee niin. Kasaamme kamat ja tarkastelemme soundeja. Ne on kohdillaan, hyvä meininki. Ääni meinaa olla hieman painuksissa, viime päivien huutaminen pitkän tauon jälkeen yhdessä pitkän jääkävelyn kanssa on tehnyt tehtävänsä. Hörpin kuumaa teetä kossulla terästettynä ja toivon sen auttavan.

Thumbnail imageSe auttaa. Keikka lähtee kuin jalkajousesta, homma on suveneeria hallintaa. Olimme huolissamme, että näinköhän tänne kukaan osaa tulla, mutta huoli oli turha. Jengiä on mukavasti ja soitto kulkee. Alkupuolella settiä varon hieman ääntäni, sitten en enää jaksa välittää. Eikä ole tarviskaan, nainen kantaa minulle kossuteetä, ja ääni kestää. Se kestää sen verran, että vedämme nipullisen encorebiisejä vielä setin päälle. Kuten teimme eilenkin.

Ajamme yöllä Karjalaan ja minä sammun. Perusmeininki. Sunnuntai jatkuukin sitten Sinisessä Laguunissa, mutta vain parin viinin verran.

No, korjaan sen verran, että nyt puhutaan pulloista.

On pakko juoda, sillä Sinkkose Uggo käskee niin.


KUHMO, HOTELLI KAINUU pe 19.02.2016

Kuulemme, että Laihian keikka lauantailta 26.3. on peruttu. Soitan, yllättäen puhelimella, Laihian pormestarille Jallu Kullinpäälle, ja kyselen syytä. Saamme tiukan vastauksen: ”Jos vaimo ei anna minulle, ei sen tarvitse antaa Hynysellekään, muista rokkareista puhumattakaan.”

Tähän on siis tyytyminen, päätämme sen olla häiritsemättä yleisfiilistä, joka on loistava. Minä olen käynyt Helsingissä säätämässä kirja-asioita ja sopimassa Karmilan kanssa, että levyn äänitykset jatkuvat Tikkalassa heti maaliskuun alkupuolella. Asiat siis etenevät. Mutta minne, ei mitn tietoa. Soitan Sinkkose Ugolle, kysyn siltä. Se vastaa, että Norjaan.

Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image

Ruokailemme, Aaltonen vaihtaa kielet ja sitten treenailemme ja tarkkailemme soundeja. Toimii, pärkkele! Suuntaamme takahuoneeseen saunomaan. Löylyissä, ja tämä ei ole metafora, juttelen miksaajamme Mikan kanssa 80-luvun hevistä (josta en tiedä mitään), sekä homoeläinpornosta (josta tiedän paljon).

Sitten keikalle. Vittu, lähtee kuin spedelingosta! Ponnistus on kohdillaan, liito kestää ja kestää, ja telemark kruunaa alastulon. Jengiä on saatanasti, soitamme heille pari encoresettiä. Sitten taas saunaan.

Helvetin hauska ilta. Sen kruunaa teatteriesitys, jonka näemme hotellin parvekkeelta. Jotain naista kannetaan keikkapaikalta poliisiautoon. Sillä ei pidä jalat alla. Vieressä nuoret miehet tekevät natsitervehdyksiä.


MAANINKA, TAVINPYRSTÖ la 20.02.2016

Aamusauna on totta. Sen jälkeen suuntaan alakerran baariin, jossa aukeaa helvetti saman tien. Muutaman kovan sanan jälkeen saan viimein kännykkäkamerat vaikenemaan. Miten sekaisin aikuiset miehet voivat yhden miehen ja naisen näkemisestä mennä? Ei mene jakeluun.

Se on se Suomen tv, syytän sitä. Ja Sinkkosen Uggoa.

Pullollinen viiniä valuu suoraan systeemiin, bussissa menee toinen. Sitten nukkumaan.

Herään perillä. Tai herään ja herään, valun horteessa keikkapaikalle ja tutustun paikkaan. Se on meille uusi, kuten kaikki nämä alkukiertueen paikat. Paikkaan tutustuminen tarkoittaa sitä, että avaan viinipullon ja rojahdan takahuoneen sohvalle istumaan ja pieraisen.

Nousen sohvalta vasta soundcheckiin. Soitamme pari biisiä ja otamme niiden lisäksi Kuningas Mammonan haltuun. Se tuntuu pitkän tauon jälkeen toimivan. Sinkkosen Uggo soittaa meille ja antaa käskyn: ”Otatte sen settiin!”

Jari lupaa ottaa, sen on pakko, koska Uggo käskee.

Zaani saapuu paikalle Kuopiosta. Se meluaa aikansa takahuoneessa, vetää shown, sammuu ja kysyy juuri ennen kun menemme lavalle, että missä vitussa hän on ja miksi.

Vitussapa hyvinkin, ainakin yhtä kosteassa paikassa. Vain tuoksu puuttuu. Kelit on kohdillaan, paikka on ammuttu täyteen, helvetin hyvä meininki. Raavimme setin, joka hakee vertaistaan länsimaisen musiikin historiassa. Zaanikin havahtuu, sillä jossain vaiheessa näen hänet eturivissä jonkun noin 70-vuotiaan mummon kanssa. Toinenkin saman ikäinen löytyy eturivistä. Myöhemmin kuulen - kun olen molempien kanssa sängyssä harrastamassa kimppakivaa - että he ovat ystäviä.

Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image

Takaisin asiaan. Kasassa on encoreineen taas lähes kahden tunnin setti. Ihan vitun hauskaa. Hiestä märkinä kömmimme takahuoneeseen ja aloitamme viinarallin, joka hakee vertaistaan alkoholinkäytön historiassa. Sen sotkee joku ”toimittaja”-nainen, joka mankui haastattelua jo ennen keikkaa, en sitä luvannut, mutta hyvää hyvyyttäni sen kännipäissäni viimein lupaan. Tämä on niitä toimittajia, jotka eivät koskaan tajua poistua. Ei edes silloin, kun muutaman turhan kysymyksen kuultuani nousen sohvalta, pieraisen ja poistun.

Hyvä viikonloppu. Se päättyy bussibileisiin. Tai no, minä tietysti sammun. Olenhan Hypnoosi-Hynynen.


ÄÄNEKOSKI, BAR HURMOS pe 26.02.2016

Missä on Äänekoski? Ei mitään havaintoa.

Nukun lähes Jyväskylään asti. Mika hyppää kyytiin sieltä, ja matka jatkuu jonnekin.

Äänekoski näyttää kyllä tutulta kylältä, on täällä joskus oltu. Soittopaikka on kyllä meille uusi, vaikka joku kyllä väittää, että olemme olleet täällä kerran aikaisemminkin. Minä en muista.

Vaihdamme kitaroihin kielet, nautimme parit viinit. Teemme äänenpaineen tarkastuksen ja treenaamme taas uusia biisejä settiin. Kuolemankurviakin katsotaan. Sanat on hakusessa, muuten sekin kulkee.

Löydämme itsemme karaokebaarista. Minä käyn vetämässä Juicea, Miitri vetää Sinatraa ja minä ilmoitan Hongiston vetämään Jipun Tuonelan koivut. Mies ei vedä, hän poistuu mielenosoituksellisesti paikalta huutaen ”tätä bändiä minä en laula”.

Keikka kulkee. Ei se parasta mahdollista KT:tä ole, mutta hyvä silti. Artisti Hynynen unohtelee vähän sanoja, mutta jengiä on paljon ja ne ovat hyvin messissä.

Se riittää meille.


OULU, NIGHTCLUB TÄHTI la 27.02.2016

Heräilemme, suuntaamme aamupalalle. Sitten onkin jo aika lähteä. Matka menee yllättäen nukkuessa. Herään vasta perillä.

Jätkät kasaavat, me artistit suuntaamme syömään. Tunnelma on kohdillaan, fiilis on hyvä. Enteilee hyvää iltaa. Äänenpaineen tarkastuskin menee hyvissä tunnelmissa. Sitten alkaa piinaava odottelu takahuoneessa. Muistelemme edellistä Oulun keikkaa, se meni ihan päin persettä. Lupaamme itsellemme, että tänään olemme parempia.

No niin, sehän lähtee. Ihan helvetin hieno keikka! Jengiä on saatanasti, meininki on kohdillaan. Ihan saatanan hauskaa, vedämme taas kaksi encoresettiä varsinaisen keikan päälle.

Takahuone täyttyy kavereita. Laila Hirvisaaren romaani ”Kuumat tytöt, kylmät talot” on totta. Mutta miksi?

No, koska Sinkkosen Uggo sanoo niin.