HENKILÖT:
Jouni "luomu-Lordi" Hynynen: kitara, huuto, kiltti
Jari "Sinkkonen" Sinkkonen: rummut, lueskelu
Janne "sushitutkija" Hongisto: basso ja tärinä
Timo "olen kolmekymppinen" Virtanen: miksaus
Ville "Pikku-Ville" Koho: valot, autoilu
Sumppi: monitorit
Aleksi [ÄÖ] Nykänen: autoilu, kuvailu, backline, sanakäännökset

HÄMEENLINNA, SIRKUS torstai 13.4.2006
Nyt tuntuu todella kivalle. On tuntunut koko viikon. Hirveet niksat päästä soittamaan.

Olemme treenanneet hyvin koko alkuviikon, tosin uusia biisejä. Tai ei niitä vielä voi oikein biiseiksi kutsua. Raakileita ovat. Pojat eivät niitä ole juuri kommentoineet, mutta Hynysestä ne ovat parhaita koskaan. Mutta sehän tykkää nykyisin Värttinästäkin.

Tapaamispaikkana toimii jälleen jo lähes legendaariseksi muodostunut Simolantien Neste. On torstai ja kello on 13. Hynynen tulee paikalle taksilla. Jani ja Virtanen ovat jo paikalla, muut tulevat bussilla kun tulevat. Ja kyllähän he sieltä viimein tulevatkin. Hongistolla on mukava krapula. Älö, Hongisto ja Hynynen ovat nimittäin olleet edellisenä iltana jo hieman virittäytymässä tunnelmaan. Hynynen oli poistunut kolmen aikaan tajutessaan menon yltyvän liian kiivaaksi. Sinkkonen oli yöllä herännyt siihen, että Hongisto oli puhunut eteisessä kieliä heidän haukkuvalle koiralleen. "Hyvä kissa, hyvä kissa!"

Annamme Virtaselle lahjoja. Mies täyttää huomenna kolmekymmentä ja perheeseen on tullut lisäystäkin. Varpaita lasketaan tänään keikan jälkeen. Toivottavasti vasta silloin, ajattelee Hynynen, kun Virtanen ottaa ensimmäisen snapsin jo heti bussin liikahdettua. "Tänään tullaan lujaa", toteaa Virtanen.

Matkalla käymme Kouvolan musiikista hakemassa täydennyksiä. Kapuloita, kalvoja ja kieliä. Hongisto saa puhelun, jossa ilmenee hänen joutuvan maksamaan vielä enemmän lisäveroja kuin Hynysen. Hynyselle niitä tuli 12 000 euroa. Aika hyvin siihen nähden, että puolet vuodesta miehen veroprosentti oli 56 ja risat. Hongisto soittelee kiivaita puheluita tilitarkastajalle. Sieltä todetaan, että lapuissa täytyy olla virhe. Onhan se varma.

Perillä ollaan joskus ennen kuutta. Sumppi on tullut omilla kyydeillään Helsingistä. On kiva nähdä miestä pitkästä aikaa. Sumppi on tehnyt mm. Alankoa viime aikoina. Meille mies eksyi, koska Pete huoraa Viikatteen kanssa ja Viltsu Zen Cafeen. Hyvillä miehillä on aina kysyntää. Siitä tuleekin mieleeni, että Virtanenkin on ollut vieraissa. Mies kehuu SMG:n Terhin laulaneen Hynysen mikrofoniin muutamia viikkoja sitten. Hynynen haistelee mikkiä, mutta ei saa hajuja. Hyvä niin, muuten alkaisi ajo.

Taiteilijat rientävät syömään. Lippisjätkät ajelevat pillurinkiä kaupungilla lätkähurmassa, HPK on tänään voittanut Ässät. "Hyvä SaiPa", kuuluu muutamasta autosta. Lämmittää mieltä.

Hynynen vaihtaa kielet kitaraan ja Hongiston bassoonkin. Muutaman biisin äänentarkastus. Verokarhun kiroamista alimpaan helvettiin. Soitto maistuu hyvältä. Hotelliin saunomaan. Parit saunakaljat.

Sitten takahuoneeseen keikkaa odottelemaan. Screppersin Hiili ja Rade käyvät moikkaamassa. Mukava nähdä, vaikkakin vain näin pintapuolisesti. Lupaamme yrittää nähdä vielä keikan jälkeenkin.

Sinkkonen on laittanut pari odotettua yllätystä settiin. Voimakas, Enkeli, Graniitti ja Itkussa ovat mukana. Hyvä juttu, se lisää jännitystä kivasti. Hynysen pitää käydä hätäpaskalla.

Ja sitten lavalle. Kone ei ole vielä hyrähtänyt käyntiin, taiteilija joutuu itse laittelemaan vahvistimet päälle. Mies suoriutuu tehtävästä auttavasti. Vastaanotto on lämmin ja hyvä. Porukkaa riittää, sitä on paljon. Vähän pelättiin, että muistaako meitä enää kukaan. Ainakin Hämeenlinnassa muistetaan. Mutta nehän onkin hulluja.

Keikka on hyvä, mutta ei erittäin hyvä. Liikaa jännitystä ja jäkitystä. Soitto ja laulu kulkee kohtuullisesti. Jännityksen takia on lieviä vaikeuksia saada kontaktia yleisöön. Tuntuu, että biisien välissä on tajuttomia taukoja, vaikkei se niin varmaan ole. Vedämme kahdet encoret, koska kysyntää oikeasti on. Annetaan keikan arvosanaksi vaikka "aika hyvä".

Patistelemme ylimääräisiä ulos takahuoneesta. Puhaltelemme hetken ja aloitamme järjestelmällisen, humalanhakuisen ryypiskelyn.

Siinä onnistumme mainiosti. Luojalle kiitos, taito on tallella. Sen verran laiskoja kuitenkin olemme, ettemme jaksa poistua rakennuksesta mihinkään muuhun baariin, vaikka sellaisiakin olisi kuulemma tarjolla. Ei kiinnosta.

KOKEMÄKI, CLUB METRO perjantai 14.4.2006
Hynysen herätys on tylyhkö. Jani soittelee hotellin ala-baarista, että tänne ja heti. Hynynen luulee, että miehellä on aamupuurot tai jonkun mela suussa, puhe on sen verran epäselvää. Kyse on muusta. Kyse on alkoholista.

Joku heittää parhaimman krapulavitsin aikoihin: Mitä Darth Wader sanoo kävellessään optikolle?

- En näe Lukea.

Ei muuta kuin Kotipitsan kautta bussille ja matkaan. Se menee nukkuessa. Perillä onkin sitten aika syödä toiset pitsat. Ja kuka vielä ihmettelee mistä soittajapoikien turvotus mahtaa johtua? Pitsan kanssa nautitaan jo ensimmäiset kaljatkin.

Ennen soundcheckiä istumme takahuoneessa ja nautimme pullakahvit. Ei puutu kuin keinutuoli ja raksuttava kaappikello. Mahtava meininki. Kuvaamme kännykällä kuinka Hongisto räplää munia. Pääsiäismunia.

Teemme vaivattoman äänentarkastuksen ja valumme baarin vieressä olevaan mökkiin selällemme. Hynynen avaa punaviinipullon. Hän kehuu makua hienostuneen samettiseksi, rauhoittavaksi. "Paskaa tää on", sanoo Hongisto. Älö maistelee viiniä myös, mutta se on niin nuori, ettei sen mielipiteitä kuunnella. Eikä se niitä osaisi ilmaistakaan, sille kun kelpaa kaikki alkoholipitoinen. Lisäksi mies on erikoistunut sanaväännöksiin, ei hänen suustaan ole kuulunut yhtäkään normaalia lausetta koko reissun aikana. Hamppi on vetäytynyt pimeeseen. Ellu on tullut pikana. Älöllä on eristetty käsinahka ja helli kulmassa.

Porukkaa on täälläkin helvetin paljon. Ei tosin niin paljon kuin vuosi sitten, mutta silloin taisikin olla baarin avajaiset. Jännitämme takahuoneessa ja nautimme teräviä. Alamme päästä tunnelmaan. Tätäkö tämä keikkailu olikin? Hynynen miettii, että ammatinvalinta on kyllä osunut aika nappiin. Loistoammatti. Ainakin juopolle ja egoistille.

Keikka on eilistä parempi, mutta ei aivan nappisuoritus vieläkään. Hynynen uskaltaa avata silmänsä vasta parin biisin jälkeen. Eilenkin siihen meni puoli keikkaa. Ei siis mikään ihme, ettei kontaktia yleisöön heti synny. Jotenkin tuntuu, että yleisökin jännittää vähän meidän puolesta. Setin puolivälin jälkeen alkaa kulkea, ja vaikka soitto onkin vielä vähän tahmeaa, on meininki erittäin hyvä. Paranee, toivoa on. Hynynen käy Kuningas Mammonan aikana yleisön puolella vähän tutustumassa paikallisiin. Juttukontaktia ei synny. Ujoja ihmisiä.

Parit encoret muistaakseni. Sen jälkeen takahuoneeseen puuskuttamaan. Palautuminen on eilistä nopeampaa ja viina alkaa maistua hyvin. Tosin Hynysestä tuntuu, ettei se käy kulmaan ollenkaan. Onko miehestä tullut immuuni alkoholille? Lääketieteellinen ihme?

LAHTI, FINLANDIA-KLUBI lauantai 15.4.2006
Ei minkäänlaista krapulaa. Pitänee käydä lääkärissä.

Kevyt aamiainen hotellilla ja bussiin. Älö istuu ratin takana kuin toteemi ollen valmiina ajosuoritukseen. Hynynen hyppää selälleen ja herää Lahdessa. Näin toimii ammattimies! Ei muuta kuin suoraan takahuoneeseen tilaamaan ruokaa ja juomaa. Saunakin napsahtaa päälle. Finlandia-klubin takahuone on kyllä artistia hemmotteleva.

Ongelmia kitarasoundin kanssa. Täällä on jostain syystä aina. Se saadaan kuitenkin tyydyttävästi hallintaan, ja vedämme äänentarkastuksessa pari biisiä. Tuntuu kulkevan, joten suuntaamme saunaan. Päätämme, ettei kannata lähteä ennen keikkaa hotellille, täällä kun soittoaika on jo 21.30. Saunomme ja katselemme ikkunoista munasiltamme paikalle valuvaa yleisöä. Sitä on paljon. Paikka on myyty loppuun.

Viina loppuu kesken. Hei, tuohan olisi hyvä levyn nimi, vähän samaan tyyliin kuin Laulu jää pystyyn. No, tekniikka on kuitenkin vauhdikkaana tänään, ja joudumme pummaamaan järjestäjältä lisää myrkkyä lavan taakse. Kossua tulee, se tyhjenee viidessä minuutissa. Tämä ei ole liioittelua.

Keikka alkaa tahmeasti, mutta ennen puoliväliä alkaa kulkea. Sitten Hynyseltä katkeaa kieli kitarasta. Seuraava biisi (Murheen mailla) menee harakoille, mutta sen jälkeen lähtee taas. Loppu on yhtä hurmosta. Olisimme valmiita soittamaan kahdet encoret, varsinkin kun yleisökin sitä tuntuu haluavan, mutta Virtanen päättää toisin. Hän laittaa popit soimaan. Tälle yleisölle olisi kyllä voinut antaa enemmänkin. Tuntuu nimittäin hyvälle. Paitsi heti keikan jälkeen, jolloin Hynyselle tulee taas tutut oksennusreaktiot. Laatta ei kuitenkaan lennä, mies yökkäilee pelkkää ilmaa ja sylkeä.

Käymme saunassa, pakkaamme tavaramme, hipsimme bussille ja ajamme keskustaan. Kirjoittaudumme pikaisesti hotelliin, viemme kamat huoneisiin ja sitten seuraa yllätys. Päätämme lähteä baariin.

Hongisto tilaa heti kaksi kierrosta viinaa pöytään. Seikkailu voi alkaa.

JUVA, HOTELLI JUVA 16.4.2006
Lähtö on vasta iltapäivällä, joten Hynynen kerkeää käydä puolen päivän jälkeen kaupungilla syömässä. Eihän se pelkäksi syömiseksi jää. Mies juo pari kaljaa ja jälkiruokana toimii joku äitelä mansikkapirtelö, jossa on tequilaa seassa. Nam.

Sitten bussiin nukkumaan. Hynysen herätessä kyltissä lukee Juva 36. Ajoitus ei tällä kertaa mennyt aivan nappiin. Kirottua.

Harvinaisen mukava äänentarkastus ja ruokailu. Paikan isäntä - Savon kreivi Mr. Kontiainen - viihdyttää meitä jutuillaan. Soittokin kulkee, soundaa parhaimmalta koskaan. Älö heittää ilmoille mystiset sanat:

- Pistä kassiin kukkanen kallis. Pian lähdemme kunnollisen tullimiehen kanssa rajalle kuiskailemaan.

Hietalahden Hissu seurueineen saapuu tonteille. Ilmassa on näkemisen riemua. Lukitsemme heidät takahuoneeseemme ja suuntaamme itse saunomaan. Jätämme tosin miehille runsaan määrän evästä tuhottavaksi.

Puhtoiset, ihanat soittajapojat noudetaan takahuoneesta hetki ennen keikkaa. Kävelemme lavan taakse ulkokautta. Munat meinaa jäätyä. Piha on täynnä autoja. Paikka on aivan tukossa. Lippiksiä mereksi asti. Mahtava meininki meneillään.

Hynysellä keikka lähentelee täydellisyyttä. Soitto kulkee helvetin hyvin ja laulukin menee kohtuullisesti. Hongisto on tyytyväinen myös. Sinkkonen empii, on kuulemma ollut pieniä ongelmia fiiliksen kanssa. Emme välitä siitä, vedämme kahdet encoret. Nekin kulkevat mainiosti.

Pientä kärhämää takahuoneessa, joku paikallinen Tarzan kävelee sisään ja alkaa juomaan meidän viinoja. Hynynen huutaa miehelle hetken. Tämän jälkeen miehet kättelevät ja alkavat keskustella Mika Waltarista. Loogista.

Hongisto hyppää Piiparisen Askon kainaloon. Mies lupaa viedä hänet pimeiden metsäteiden kautta kotiin. Muut hyppäävät bussiin ja matka Imatran kautta Lappeenrantaan alkaa. Hynynen sammuu jossain välillä Puumala-Imatra. Punaviinit kaatuvat syliin.

Eipä sitten muuta.

Jouni Kalervo, huhtikuussa 2006