Maailmanloppu on saapunut

KOTITEOLLISUUDEN ESIINTYMISIÄ 2014
Keikat myy Dex Viihde Oy

Lokakuu
pe 31.10.2014 Helsinki, Pressa

Marraskuu
la 01.11.2014 Anjankoski, Mari´s Coffee
pe 07.11.2014 Jämsä, Himos Areena
la 08.11.2014 Kuopio, Rauhalahti
pe 14.11.2014 Turku, Venus Nightlife
la 15.11.2014 Valkeakoski, Waltikka
pe 21.11.2014 Varkaus, Z-One
la 22.11.2014 Tampere, Klubi
pe 28.11.2014 Lappeenranta, Old Cock
la 29.11.2014 Lahti, Finlandia-klubi

Joulukuu
pe 05.12.2014 Mikkeli, Wilhelm Club & Bar
la 06.12.2014 Hämeenlinna, Sirkus
pe 12.12.2014 Jyväskylä, Lutakko
la 13.12.2014 Helsinki, Tavastia-klubi
pe 19.12.2014 Oulu, SuperPark
la 20.12.2014 Seinäjoki, Rytmikorjaamo














SHERLOCK HYNYNEN JA NILKUTTAVAN RUTTOHUORAN TAPAUS

HYNYNEN - MIES JOKA TOI KUPAN SUOMEEN

- kesä etenee, meno alkaa kiihtyä

KOTKAROCK, KOTKA perjantai 17.6.2011
Porukka lisääntyy, pidot pahenee. Bussissa istuvat pitkästä aikaa normaalin kattauksen lisäksi herrat Aaltonen ja nuorempi Hynynen. Otamme sen kunniaksi oluet. Otamme toisetkin. Sitten vetäydymme bussin takatilaan treenaamaan Sinkkosen tekemää settiä läpi. Sinkkosta ja Hongistoa ei treenit kiinnosta, sillä he ovat täydellisiä muusikoita. Ja ihmisiä.

Näky perillä Kotkassa on lohduton. Ketään ei näy missään. Popedan keikkabussi pakenee juuri paikalta, kun me saavumme. Samuli Putro käy moikkaamassa meitä heti oman settinsä jälkeen. Puhumme nyrkkiseksistä. Kokkimme Tumppi on saapunut paikalle ja alkaa paistaa meille lihaa. Valmistaudumme keikkaan, ulkona tuulee ja tihuttaa vettä. Hynynen sekoittaa itselleen vahvan drinkin. Käymme tutustumassa takahuonetelttaamme ja huomaamme jonkun humoristin järjestäneen meille minipullot kossua ja jägeriä. No, oma mokamme. Miksi emme ole maininneet tarkkoja pullokokoja raiderissa.

Keikasta tulee hyvä, vaikka yleisö onkin hieman unessa. Saamme ravisteltua heitä hieman ja tunnelma paranee sitä mukaa kun keikka etenee. Kylmän ilman takia Sinkkonen pitää reipasta tempoa yllä ja pari biisiä menee aivan käsittämättömällä vauhdilla. Lemminkäisen laulun loppukiihdytys alkaa saada jo surrealistisia mittasuhteita. Mutta hyvä keikka siis, ei tarvitse hävetä. Paljoa. Aina pitää kuitenkin hävetä vähän.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Syömme Tumpin herkkusapuskat, pakkaamme kamat ja grillin autoon ja suuntaamme Heinolaan, jossa olemme yötä. Kerkeämme juuri hotellin yökerhoon, kun se menee kiinni. Baarin väki on ymmärtäväistä ja saamme tilata vielä drinkit. Niitä tilataan tarjotinkaupalla.

Puolen tunnin ryypiskelyn jälkeen Sinkkonen lähtee tupakalle. Kun hän tulee takaisin, pöytä on tyhjä. Ainoastaan Hynynen makaa sammuneena penkillä. Sinkkonen ottaa Hynysen reppuselkään ja kantaa huoneeseen nukkumaan.

PROVINSSIROCK, SEINÄJOKI lauantai 18.6.2011
Mies herää vaatteet yllään. Tumppi lähtee saunomaan, Huotari hourii viereisellä sängyllä. Miehellä on pilkku-, eikun pillukuume, mutta sehän meillä on jokaisella krapulassa. Ja pimpistä ei tietenkään ole tietoakaan. Eihän näillä naamoilla mitään saa.

Bussi starttaa hyvissä ajoin. Hynynen suuntaa nukkumaan ja herää lähempänä Seinäjokea. Käymme pyörähtämässä hotelilla ja suuntaamme alueelle.

Takahuonealueella törmäämme Viikatteen ja Mokoman jätkiin. Sitten alkaa juoksu. Meitä viedään, tai Hynystä lähinnä, haastattelusta toiseen. Jossain tässä välissä Hynynen kerkeää järjestää Viikatteen pojille pullon kossua ennen heidän vetoaan, sillä Seinäjoella ei ole ollut tapana sellaista tarjota. Ei ainakaan Karjalan pojille. Ja ei kai muillekaan.

Availemme ääntämme Miitrin akustisen kitaran kanssa takahuoneessa, jonka lattialla Ilosaarirockin Katri potee krapulaansa valittaen ja täristen. Hynynen iskee hänelle siiderin hanskaan ja käskee juomaan. Vaikerrus loppuu kuin seinään. Alkaa rairatus. Jossain vaiheessa pöytään ilmestyy kuitenkin iso pullo kossua. Hyvä, ei tarvitse omia juoda.

Keikka on jumalainen. Menee aivan nappiin. Jengiä on pirusti ja tunnelma on kohdillaan. Saamme tilaisuuden vetää vielä pari biisiä encoreitakin ja mehän vedämme. Jossain vaiheessa Jalavan Pekan farkkuliivit lentävät lavalle ja nuorempi Hynynen vetää ne ylleen. Mies ei tiedä liivien omistajaa ja heittää ne pian takaisin yleisöön. Ne katoavat, kenties iäksi. Janne saa tästä keikan jälkeen rangaistuksen. Jalava vetää häntä turpaan takahuonekopissa.

Tumppi on tehnyt jälleen herkkujaan. Syömme ja tarjoamme niitä muillekin. Hyppäämme bussiin ja ajamme Karjalaan. Paitsi Miitri, joka jää miksaamaan Mokomaa. Ja Virtanen, joka jää juomaan taloaan, autoaan ja perhettään.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Jalava laittaa sunnuntaina Hynyselle tekstiviestin, jossa hän kertoo farkkuliivien löytyneen. Joku hahmo oli ostanut ne joltain toiselta hahmolta kahdellasadalla eurolla. Jalava ei välittänyt hinnasta, vaan riisti liivit ostajalta väkisin takaisin itselleen.

Tiukat festarit ja koomikon kyyneleet.

JÄMSÄ, HIMOSFESTIVAL torstai 23.6.2011
Treenit bussissa, jälleen kerran. Nomikäettei!

Hynynen tekee heti pari haastattelua, kun saavumme Himokselle. Sitä ennen hän on kuitenkin vastaanottanut Pätkältä, ja sitä kautta Tavastialta, pullon Sorbusta, tuota jumalten nektaria. Ihanaa! Pätkä kehuu pyöräilleensä maanantaina Helsingistä Lappeenrantaan. Ilmankos mies kävelee kuin häntä olisi porattu rajusti perseeseen. Tai voihan se johtua siitäkin, että häntä on porattu rajusti perseeseen.

Asetumme takahuonemökkiimme ja pistämme saunan tulille. Tarkoitus on keskittyä keikkaan. Ja nauttia samalla Mokoman vastaavasta.

Mokoman aloitus kuitenkin viivästyy. Äänentoistojärjestelmä, tai lähinnä monitoripuoli, ei toimi. Virosta otettu nippu on ihan ok, mutta valitettavasti virolaiset eivät osaa käyttää omia kamojaan. Lopulta, kun Mokoman lähtö on myöhästynyt jo puolisen tuntia, Virtanen käy huutamassa nuppi punaisena monitorivastaavalle ja näyttämässä tälle miten rojut saadaan toimimaan edes jotenkin. Mokoma pääsee aloittamaan ja vetää erittän punkin keikan. Hyvän siis.

Me keskitymme saunomaan. Ulkona sataa kaatamalla. Jani tulee ilmoittamaan, että bussi jää sitten tänne, se on levinnyt lavan taakse. Alkaa vituttamaan. Alamme järjestellä kyytiä kotiin jo ennen kuin keikka on edes alkanut. Tapahtuman järjestäjä, herra Isomäki, järjestää meille tilataksin odottamaan lavan taakse.

Sade, poikkeuksellinen monitorointi ja bussin leviäminen täytyy jotenkin huuhtoa pois mielestä. Se onnistuu alkoholin avulla. Menemme odottamaan vittuuntuneina keikan alkua lavan taakse ja huomaamme, että porukkaa on mukavasti keliin nähden. Ja sitä näyttää valuvan jatkuvasti lisää.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Vittu, vedämme saatanan hyvän keikan. Kulkee kuin nahkakelkka kasvoilla, ja keikan alussa sadekin loppuu. Encoreihin ei jää aikaa, mutta Hynynen käy kiittämässä yleisöä suutelemalla eturivin tyttöjä viimeisen biisin aikana. Kalu seisoo. Hynynen on hämmästynyt tästä harvinaisesta ilmiöstä.

Käymme vielä pikaisesti saunassa, pakkaamme jotain rojuja matkaan ja hyppäämme taksiin. Matka Lappeenrantaan tekee 450 euroa. Artisti maksaa.

Pitää kai antaa Ukonhaudalle uusi nimi. Murheenkryyni.

Käymme vielä syömässä jossain kebab-baarissa ja etsimme auki olevaa ravintolaa Lappeenrannan keskustassa. Sitä ei löydy. Tiemme eroavat. Hynynen yrittää ehdottaa Huotarille, että tämä tulisi miehen työhuoneeseen nukkumaan. Mieheen ei kuitenkaan saa kontaktia, hän puhuu ja ilmeisesti ymmärtääkin vain norjaa. Viimeinen näky on se, kun mies hortoilee valtakadulla penis kädessään.

E.T. phone home.

SALO, DRUNK ´N MONKEY perjantai 1.7.2011
Takana on ihana torstai Porvoon kulttuurimaisemissa Hevikultien kanssa. Hevikullat on siis ryhmittymä, johon kuuluu erinäinen määrä musiikin ammattilaisia (mitä me siellä sitten tehdään, se on mysteeri?). Meidän leiristämme paikalla oli edustamassa Hynynen, Sinkkonen ja Aaltonen.

Yhtä kaikki, perjantaiaamu Porvoon hotellissa on krapulainen. Hynynen ja Aaltonen korjaavat sitä romanttisesti skumpalla. Oloa parantaa myöhemmin myös Yrjänän ja hänen vaimonsa tarjoamat grilliherkut. Ja votka.

Aaltonen lähtee Riihimäelle miksaamaan Stam1naa, me tapaamme pojat jossain Porvoon moottoritien laidassa. Ukonhauta toimii taas, Hongisto on hakenut sen keskiviikkona Jämsästä.

Ei muuta kuin päiväunille. Hynynen herää Salosta, käy hotellin saunassa Hongiston kanssa, vaihtaa kitaraansa kielet ja suuntaa oluelle. Tämän jälkeen tehdään äänenpaineen tarkastus, joka sujuu ongelmitta. On helle ja tuntuu, että hiki virtaa jo nyt. Minkälaistahan keikalla tulee olemaan? Sitä mietimme, kun makailemme joen rannalla ja odotamme keikkaa.

No, siitähän tulee helvetti. Kuumin keikka koskaan, yli puolentoista tunnin sauna. Paita on märkänä jo ensimmäisen biisin aikana. Yleisö ei pääse yhtään sen helpommalla, hiki virtaa sielläkin. Hynynen tajuaa sen, kun käy varsinaisen setin viimeisen biisin aikana sen tarkistamassa ja tyttöjä tanssittamassa.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Oli tarkoitus soittaa encoreita enemmänkin, mutta kunto loppuu kesken. Joka jätkä on kaikkensa antanut. Menemme takapihalle puoleksi tunniksi elpymään. Sitten suuntaamme takaisin lavan vieressä olevaan "artistitilaan" juomaan juomat pois kuleksimasta.

Yöllä Hynynen ja Hongisto tanssittavat tyttöjä vähän lisää. Iski tanssimania.

RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKIROCK lauantai 2.7.2011
Aamulla Hynysen olo on kuin joku olisi nuollut hänen suullaan kuolleen naisen pimppiä ja pitkään. Se ei tietenkään haittaisi, jos niin olisi käynyt, mutta kun ei. Pitää siis vain elää tässä fantasioiden ja harhakuvien maailmassa ja siirtyä kalu puolikovana syömään ja sitä kautta bussille.

Onko kalu muuten puolikova vai puolilöysä? Kas, siinäpä filosofinen pulma.

Uni maistuu. Olemme Riihimäellä pari tuntia ennen keikkaa. Bussissa on niin saatanan kuuma, että on pakko mennä ihmisten ilmoille, vaikka Hynysellä ei olekaan tapana tehdä niin. Yleensä hän mököttää joko bussissa tai takahuoneessa keikan alkuun asti. Tai tekee haastatteluja. Mutta nyt mies seisoo siis pihalla ja juttelee ihmisten kanssa. Muun muassa PMMP:n Miran joka on muuten sivumennen sanoen PARAS! Paikalle saapuvat myös herra Ylppö sekä toimittaja Jouni Hirn, josta tulee kesähuoramme muutamaksi päiväksi.

Thumbnail imageEi muuta kuin pukille. Oletusarvo on, että tästä ei voi tulla raskaampaa kuin eilisestä vedosta, mutta kovin kauaksi siitä ei jäädä. Aurinko porottaa suoraan lavalle ja hiki on pinnassa taas jo ensimmäisen biisin aikana. Mutta ei muuta kuin päälle vaan, ja keikasta tulee taas pirun hyvä. Hyvä tunnelma alusta loppuun, vaikka yleisö tuijottaakin meitä kuin mielenvikaisia. No, niitähän me olemmekin.

Sitä me olemme ainakin keikan jälkeen, kun Klamydian pojat tuovat meille pullollisen jotain kaneliviskiä, joka maistuu yllättävän hyvälle. Pullo tyhjenee nopeasti PMMP:n keikkaa ennen ja sen aikana. Rusketusraitojen kohdalla Hynynen löytää itsensä ryömimässä lavalla herra Ylpön kanssa.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Sillä lailla. Onneksi tekniikan pojilla on köyttä. Juoppohulluuden rajoilla oleva Hynynen sidotaan ja viedään väkisin bussiin. Matka Karjalaan alkaa. Siellä Hongisto, Hynynen ja Hirn käyvät vielä baarissa.

Aamuyöstä Hynynen herää jonkun kerrostalon pihalta itikoiden syötävänä. Sieltä on pirun pitkä matka kotiin. Tällä hetkellä tuntuu, että kotiin on pitkä matka mistä hyvänsä.

IMATRA, ROCK CASINO sunnuntai 3.7.2011
Aamu on täynnä erotiikkaa. Jo oli aikakin. Hynynen pyyhkii spermaisen vehkeensä seksipartnerinsa partaan ja suuntaa kaupungille.

Samainen mulkku tapaa taiteilija Scharinin ja Hirnin Lappeenrannan satamassa kesäjuomien merkeissä. Stam1nan Hyyryseltä tulee viesti, että hän liittyy seuraan myös. Katastrofin ainekset leijuvat ilmassa pierun lailla. Hirn, Hynynen ja Hyyrynen siirtyvät yksityisasuntoon juomaan sorbusta. Tunnelma alkaa olla kuin suoraan jostain Alibin artikkelista. Tällainen juopottelu ei tietenkään ole järkevää näin keikan alla, mutta nyt ei järkiasiat puhu. Nyt puhuu juoppous.

Siirrymme Sinkkosen kyydillä Imatralle, bussi on mennyt sinne jo viime yönä. Teemme äänenpaineen tarkastuksen, jossa kokeilemme muun muassa Kultalusikkaa. Se kulkee sen verran hyvin pitkästä aikaa, että päätämme ottaa sen tänään settiin. Tai encoreihin.

Thumbnail imageRuokailun jälkeen kello onkin jo niin paljon, että on aika siirtyä takahuoneeseen. Sinne on valunut muutakin porukkaa ja viinaralli tärähtää taas täyteen vauhtiin. Herra Hyyrynen nauttii omia juomiaan täysin alasti, maistuu kuulemma paremmalta niin. Nomikäettei, kyllähän se meille käy. On ilo katsella nuoren miehen täydellistä vartaloa. Ja pientä piliä, josta on kehkeytymässä penis.

Thumbnail imageKeikasta tulee täyttä terästä. Ihan vitun helppo ja hyvä veto. Ja pitkä, soitamme taas yli puolitoista tuntia kaksilla encoreilla. Hyyrynen vetää Soitellen sotaan ja Sarvet itää -biisien stemmat ja tarjoilee yleisölle ja meille kuohuviiniä ja loppuillasta tequilaa, joka tunnetusti ei pysy Hynysen sisällä ollenkaan, vaan tulee saman tien ylös rinnuksille ja lavalle. Hyyrynen puolestaan ei pysy enää pystyssä, vaan kaatuu perseelleen lavalle siellä olevien lasinsirpaleiden ja rumpuriserin kulman päälle. Homma toimii. Tuo mies on kipeä huomenna, se on varmaa.

Keikan jälkeen viina maistuu siihen malliin, että muisti lähtee. Vakaa tarkoitus oli kuitenkin lähteä Lappeenrantaan yöksi. Hynynen oli aikaisemmin päivällä varannut sieltä itselleen huoneenkin.

KUOPIO, VIINIJUHLAT maanantai 4.7.2011
Ei mennyt ihan putkeen. Hynynen herää kahdelta iltapäivällä Imatralta jostain hotellista ja nyt alkaa tuntua siltä, että elämä on ylivoimaista. Olo on hakattu, jokaiseen lihakseen koskee. Mutta onneksi kanssatovereilta saa lohtua. Hyyryseltä tulee viesti, jossa hän kertoo heränneensä yöllä jostain bussipysäkiltä kotinsa nurkilta perse ja selkä kipeänä. Hirn puolestaan oli herännyt aamulla Lepolan hautausmaalta Lappeenrannasta, kun joku vanhus oli tökkinyt häntä kävelykepillä kysellen, että meinaako nuori mies kuolla tänne ennen aikojaan.

Eikö mies saa edes kuolla rauhassa?

Hynynen hyppää bussiin ja nukkuu matkan Kuopioon. Jossain välissä hän herää hetkeksi, ottaa kitaran käteensä ja jostain taivaasta tipahtaa uusi kertosäe. Ei muuta kuin melodia puhelimeen ylös ja jatkamaan unia.

Olo pahenee, kun ilta etenee. Oksettaa. Päivällä ennen lähtöä nautitut parit sämpylät eivät meinaa pysyä sisällä. Kroppa on vieläkin aivan pihalla. Sitä täytyy ruokkia. Haemme takahuoneen jääkaapista kylmää kaljaa. Paikalle saapuu myös PMMP:n miksaaja Röningin Janne ja kalja alkaa maistua todella. Ihme kyllä, olokin paranee. Perään vähän kossua ja alamme olla valmiita keikalle. Hongistokin saapuu mestoille puoli tuntia ennen vetoa. Mies on moottoripyörällä liikenteessä, mutta nyt on aika viihteen.

Tarjoamme sitä Kuopiolaisille koko rahan edestä. Soitto, laulu ja vittuilukin maistuu pitkästä aikaa. Helvetin messevä veto, jossa ainakin me viihdymme. Ja yleisön tyttöjen hymyilystä päätellen he viihtyivät myös.

Tumppi on taas paikalla pyöräyttämässä meille ruokaa. Saamme tortillaa ja sehän maistuu kossun ja kaljan kanssa erityisen hyvin. Syödessä jututamme myös jotain Reckless Loven porukkaa. Sympaattisia poikia.

Homma alkaa olla paketissa. Hongisto ja Tumppi jäävät Kuopioon bailaamaan, me muut suuntaamme Karjalaan. Alkumatka menee ryypätessä, mutta sitten Hynynen luovuttaa ja menee maate.

Tiistai on oma lukunsa. Vuosisadan krapula repii miestä. Kroppa on tärisevää hyytelöä. Mutta illalla pieni neljän kilometrin juoksulenkki tuo siihen edes vähän virtaa. Virtaa tuo myös herra Ylpön puhelinraportti siitä, että hänellä oli maanantaina niin kova krapula, että mies oli kävellyt suoraan maistraattiin ja vaihtanut etunimensä. Hän ei enää halunnut olla hän.

Ryyppääminen jatkuu jo torstaina. Kerubissa esiintyy silloin kuulemma maailman paras bändi.

Palataan taas.

paidat ja levyt
KTvisio - kanava nörteille!